Syksyinen keskiviikkopäivä näytti parhaat puolensa kuudesluokkalaisille. Aurinkoinen ja lempeä länsituuli hehkutti ruskan viimeisiä värejä.

Kokoonnuimme Vuolenkosken myllyn piha-alueelle, ja alkusanojen jälkeen siirryttiin paikallista maantiedettä ja historiaa kerraten Kymijoen niskan yli Huutotöyrylle.
Paikan nimenmuodostuminen ja pitkä asutus- ja elinkeinohistoria kävi jo tässä vaiheessa ilmeiseksi ja kertautui vielä myöhemmin kyläkeskuksen kiertokävelyn aikana.

Q-Linkin kalastusalueella ruokailtiin ja kalastettiin arvokalaa, harrastettiin viehekalastusta, asiantuntevan ohjauksen myötä. Kalaa nousi mukavasti. Kotiinvietävää löytyi monesta kassista.

Vuorotellen ryhmät kiersivät Töyrynkujan vanhan asutusalueen kautta kylänrantaan, jossa kioskilla maisteltiin jäätelöä ja torirannassa kokeiltiin ruiskutuskaluston käyttötaitoa paikallisen VPK:n välineillä.

Aivan erityisen hieno päivä kaikkiaan. Tunnelma oli ystävällisen mukava. Tutustuimme toisiimme ulkoilun ja luontoharrastuksen parissa.

Kiitos teille kaikille. Hyvää syksynjatkoa ja menestystä.
Näemme jälleen!

Roosa:

Kyläkoulussa luonto on tärkeä teema niin opetuksessa kuin kouluviihtyvyydessäkin. Vuolenkoskella puitteet ovat ympäristön kannalta erinomaiset, hienot suunnistusmaastot ja opetusmetsät alkavat heti ovelta. Koulu käyttääkin ahkerasti metsää niin liikunta- kuin ympäristötiedon tunneilla. Aivan koulun pihalla on erilaisia puita vaahterasta pihlajaan, joiden avulla koulun nuorimmaiset voivat opetella niiden nimiä ja tuntomerkkejä lähempänä luontoa kuin pelkästä oppikirjasta luettuna.

Koulu on Salpausselän pienen osan syleilyssä. Harju voidaan päätellä jääkautiseksi reunamuodostumaksi jo metsätyyppien ja maaperän perusteella. Sen pohjoispuolella on paljon kosteampaa kuusimetsää, maaperä on siellä moreenia. Eteläpuolella taas on kuivempaa kangasmetsää, eli maaperä on soraa ja hiekkaa. Reunamuodostumaa hyödynnetään koulun suunnistuksessa korkeuserojen ja erilaisten metsiköiden vuoksi. Siellä myös risteilee kiitettävä määrä erilaisia polkuja ja reittejä, joita on hyvä hyödyntää muun muassa maastojuoksussa ja erilaisilla luontoretkillä.

Hieman kauempana on myös hienoa luontoa. Kymijoki virtaa melko lähellä, ja Konniveden rannalla koululaiset ovat käyneet kalastamassa ja uimassa. Parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsee upea luonnonnähtävyys, Hiidenvuori. Sielläkin koulu on käynyt tutustumassa.

Vuolenkoskella järjestettiin kaksi vuotta sitten 4H:n metsätaitokerhotapahtuma. On hienoa, jos lapsi saa varhaisessa vaiheessa kipinän luonnossa olemiseen ja sen suojelemiseen. Kun koulussa oppii kunnioittamaan luontoa ja liikkumaan siellä, terve luontosuhde jatkuu läpi elämän.

Roosa:

Vuolenkosken ryhmäperhepäiväkoti Nuppulassa on välillä vilinää ja vilskettä, mutta pikkuväki osaa myös rauhoittua ja levätä aina kun sen aika on. Lapset kertovat menevän mielellään Nuppulaan siksi, että siellä saa leikkiä paljon ja syödä hyvää ruokaa. Hoitajat ovat lasten mielestä myös ”tosi kivoja”.
Nuppulassa on syksyllä parhaimmillaan 10–12 lasta. Määrä on korkeimmillaan silloin, kun myös osa esikoululaisista saapuu Nuppulaan eskaripäivän jälkeen. Lapset on jaettu neljään eri ryhmään iän mukaan. Ryhmät ovat: Nasut, Ihaat, Tikrut ja Nalle Puhit. Aika ajoin lapsia siirretään toiseen ryhmään, kun ikää tulee lisää.

Nuppulassa on tällä hetkellä kaksi vakituista hoitajaa, Raili Valli ja Paula Seppä sekä tuntityöntekijä Tarja Juska. Kuitenkin heti maanantaina 3.10. hoitajien joukkoon liittyy Tuula Hautamäki, sillä lasten määrä tulee lisääntymään syksyn mittaan.

Nuppulan päivään kuuluu aamupala - jonka jälkeen on pieni aamutuokio - seuraavaksi on askartelua ja leikkiä, sitten ulkoilua, kunnes tullaan sisälle syömään lounasta. Ruoka saadaan Nuppulaan koulun keittolasta, mutta kun se on kiinni, ruoka tehdään Nuppulassa itse. Ruoan jälkeen ovat vuorossa päiväunet, joilta lapset itsekseen heräilevät kello kahteen mennessä. Silloin on pienen välipalan aika ja sitten jatketaan leikkejä. Lopuksi mennään vielä ulkoilemaan.

Nuppula on auki tarpeen mukaan koko vuoden, mutta on kiinni heinäkuun, jos päivähoidon tarpeessa olevia lapsia ei ole tarpeeksi. Ryhmäperhepäiväkoti tulee tekemään runsaasti retkiä vuoden mittaan, kuten luontoretken Jaalan näkötornille, uimahallikäynnin ja lastenteatteriretken.

Roosa.

Vuolenkoskella hoituu mallikkaasti myös erityisopetus, josta vastaa iittiläinen erityisopettaja Anne Heino. Anne opettaa Vuolenkoskella yhteensä yhdeksän tuntia viikossa. Hän toimii myös kahdessa muussa pienessä koulussa Iitin alueella. Anne on aiemmin työskennellyt muun muassa luokanopettajana, kansanopiston opettajana sekä opinto-ohjaajana.
Anne on koulutukseltaan luokanopettaja, mutta hän on käynyt myöhemmin työnsä ohessa erityisopettajan sekä opinto-ohjaajan täydennyskoulutukset. Työssään hän kertoo tarvittavan hyviä vuorovaikutustaitoja sekä laadukasta tietoa oppimisprosessista ja oppimisen lainalaisuuksista. Anne sanoo tekevänsä myös runsaasti yhteistyötä eri tahojen kanssa. Niitä ovat esimerkiksi oppilashuollon henkilöstö, koulujen opettajat ja oppilaiden vanhemmat. Annen päätehtävä erityisopettajana on auttaa lapsia oppimaan mahdollisimman yksilöllisesti. Tämän edellytyksenä on, että erityisopetusryhmät ovat melko pieniä. Siihen Vuolenkoskella mahdollisuuksien mukaan pyritäänkin.
Erityisopettaja kertoo, että yksi työn parhaista puolista on sen vaihtelevuus. Hänen mieltään lämmittävät myös oppilaiden mahdollinen henkilökohtainen ohjaaminen sekä yhteistyön suuri määrä. Mukavaa ei ole se, ettei hänellä ole pysyvää työpistettä. Erityisopetuskerrat ovat hajanaisia, mikä on myös harmillista, sillä jotkut oppimistapahtumat vaativat paljon peräkkäisiä ja päivittäisiä toistoja.
Vuolenkosken koululla erityisopetus toteutetaan lähinnä siten, että Anne ottaa oppilaita henkilökohtaiseen ohjaukseen, opettaa heitä pienissä ryhmissä tai samanaikaisesti opettajan kanssa luokassa. Koululla ollaan tyytyväisiä erityisopetuksen järjestelyihin sekä erinomaiseen erityisopettajaan.

Roosa:

Vuolenkosken koululla odotti syyskuisena perjantaiaamuna kymmenen reipasta yleisurheilijaa. Lähes kaikilta luokka-asteilta oli edustus. Muutamat oppilaiden vanhemmat lähtivät viemään urheilijajoukkiota kohti Kausalan Ravilinnaa, jossa kisattaisiin Iitin koulujen väliset yleisurheilukilpailut.

Kun joukko Annika-open kanssa saapui perille, olivat vuorossa alkulämmittelyt. Ilma oli täynnä jännitystä. Kilpailu starttasi klo 9.20 kolmiotteluilla, siitä eteenpäin urheilulajit seurasivat toisiaan ripeässä tahdissa. Jokainen kisailija antoi kaikkensa, mikä johti suureen mitalimäärään ja mahtaviin onnistumisen kokemuksiin. Vuolenkoskelaisia kisaajia olivat: Lucas Arponen, 2. lk., kolmiottelu; Max-Karim Mertanen, 3. lk., kolmiottelu; Arttu Hämäläinen, 4. lk., kolmiottelu; Iivari Koukonen, 4. lk., kolmiottelu; Onni Kyrkkö, 6. lk., 60m, keihäs, korkeus, 1000m; Kerttu Kyrkkö, 2. lk., kolmiottelu, 1000m; Tiina Purho, 4. lk., kolmiottelu; Robeley Salminen, 3. lk., kolmiottelu; Ronja Rautell, 5. lk., kolmiottelu, 1000m; Sanna Lehtinen, 6. lk., korkeus, 1000m.

Vuolenkosken koulun oppilaita kuulutettiin usein palkintopallille. Mitaleita tuli todella mukavasti: kultaa 4 kappaletta, hopeaa 2 ja pronssia 2. Monet oppilaat taistelivat hienosti, mutta eivät aivan yltäneet mitalisijoille. Vatsat pullollaan makoisista eväistä ja mitalit kaulalla kilisten joukkio lähti kotia kohti. Varmasti kotona riitti paljon kerrottavaa antoisasta ja liikunnan ilon täyteisestä päivästä.

Seuraavana maanantaina ruokailun yhteydessä julkaistiin tulokset ja kunnioitettiin kilpailijoita aplodein. Kyllä kelpaa vastaisuudessakin vuolenkoskelaisten osallistua urheilukilpailuihin!

Torstaina pidettiin vauhdikas liikuntailtapäivä.

Vierumäen opiskelijat vetivät meille ensin tiukan alkulämmittelyn musiikin tahdissa.
Siiten siirryttiin kylän kentälle, ja leikittiin ja pelattiin vauhdikkaita ja mukavia liikuntaleikkejä.
Urheilua ja liikuntaa tuli aivan huomaamatta. Aika kului liiankin nopeasti.
Opettajille oli järjestetty sauvakävelyyn tutustumista. Ohjaus oli huolellista ja asiantuntevaa.

Kiitokset vierailijoille.